Teräskaupassa näkyy valoa – kysyntä elpymässä, mutta EU:n hiilirajamekanismin epävarmuus ja tullit varjostavat
Teräs- ja metallikauppa on hiljalleen kääntymässä parempaan suuntaan. Euroalueen teollisuuden kasvu ja kotimaisen konepajateollisuuden tilauskanta luovat uskoa tulevaan, mutta EU:n hiilirajamekanismi (CBAM) ja tullikiistat aiheuttavat edelleen epävarmuutta. Hinnat ja toimitusajat ovat nousussa, kun tuonti EU:n ulkopuolelta takkuaa.
Vuoden toinen neljännes jäi teräskaupassa viimevuotista vaisummaksi niin määrissä kuin hinnoissa. Rakentamisen heikko kysyntä painoi erityisesti pitkien tuotteiden kauppaa, mutta teollisuuden hyvä kysyntä piti valssattujen levyjen myynnin edellisvuoden tasolla. Alhaiset hinnat olivat keskeisin syy kokonaismyynnin jäämään.
Levyjen tukkuhinnat laskivat Euroopassa toisen neljänneksen aikana verrattuna Q1:een ja edelliseen vuoteen, mutta elokuussa hinnat ovat jälleen vahvistuneet teollisuuden käännyttyä kasvuun Euroopassa. Levyissä hinnat ovat vahvistuneet elokuussa Euroalueen teollisuuden käännyttyä kasvun puolelle. Pitkissä tuotteissa hinnat ovat pysyneet vakaana.
Euroalueen teollisuuden ostopäällikköindeksi ylitti elokuussa 50 pisteen rajan ensimmäistä kertaa kolmeen vuoteen, mikä viestii teollisuuden elpymisestä. Suomessa konepajateollisuuden uudet tilaukset, puolustusvälineteollisuus, telakkateollisuus ja energia-alan investoinnit vahvistavat positiivista virettä. Myös alhaisena pysynyt korkotaso tukee osaltaan investointihalukkuutta.
”Asuntorakentamisen ollessa edelleen pohjilla julkinen rakentaminen – koulut, infraprojektit ja maanpuolustukseen liittyvät hankkeet – kannattelevat alaa”, toteaa Teknisen Kaupan Liiton toimitusjohtaja Markku Uitto.
EU:n komissio myöhässä CBAM:in täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön kanssa
Kysynnän elpymistä varjostaa EU:n hiilirajamekanismin (CBAM) käyttöönotto, jonka siirtymävaiheen raportoinnin hankaluudet ja epäselvyydet vaikutuksesta tuontihintoihin hidastavat tuontia EU:n ulkopuolelta vuodenvaihteesta alkaen.
”Tuojilla ei ole vieläkään tietoa, millä metodologialla terästuotteiden päästösisältö lasketaan ja mikä on tuotteiden oletusarvoinen hiilijalanjälki. Päätöksiä odotetaan loppuvuodesta, mutta pidämme komission aikataulua epärealistisena ottaen huomioon, että päästölaskennassa on suuresta kokonaisuudesta kyse. Komissio on auttamattoman myöhässä CBAM:n täytäntöönpanoa koskevan lainsäädännön kanssa. Tilanne on erittäin hankala terästä tuovien ja sitä käyttävien yritysten kannalta. Tämä on valitettavasti yksi heikoimmin toteutetuista lainsäädäntöhankkeista EU:ssa”, Uitto sanoo.
Uudet tullit muokkaavat globaaleja tuotantoketjuja – pidemmän aikavälin vaikutukset kilpailutilanteeseen epäselvät
Myös kansainvälinen kauppapolitiikka kiristää tilannetta. Yhdysvallat on laajentanut teräs- ja alumiinitulleja uusiin jatkojalosteisiin, kuten rakennustarvikkeisiin, moottoreihin ja koneisiin.
”Yhdysvaltojen tullipolitiikka ja eri maiden väliset tullierot muokkaavat globaaleja tuotantoketjuja. Yhdysvaltojen tuotantoketjut ovat siirtymässä Pohjois-Amerikkaan ja Aasian maat suuntaavat vientinsä Yhdysvaltojen ulkopuolelle. Muutoksen pidemmän aikavälin vaikutukset suomalaisen teollisuuden kilpailutilanteeseen ovat vielä epäselvät. Tällä hetkellä on kuitenkin nähtävissä, että elpyvä kysyntä Euroopassa ja mm. hiilirajamekanismin jarruttama tuonti pidentävät toimitusaikoja ja nostavat hintoja”, arvioi Teknisen Kaupan Liiton teräspalvelujaoston puheenjohtaja, Polarputki Oy:n toimitusjohtaja Tapio Ingervo.