Resilienssi rakentaa teknisen kaupan tulevaisuutta

Viime vuosien kriisit ovat osoittaneet, että tulevaisuutta ei voi ennustaa – mutta siihen voi varautua. Tekninen kauppa on suomalaisen elinkeinoelämän selkäranka, joka vahvistaa huoltovarmuutta ja varmistaa, että yhteiskunta pyörii myös poikkeusoloissa.

Covid-pandemia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja Donald Trumpin paluu Yhdysvaltain johtoon ovat esimerkkejä mustista joutsenista – yllättävistä ja laajakantoisista tapahtumista, jotka muuttavat totuttuja rakenteita. Kun tällaisia shokkeja on koettu useita lyhyessä ajassa, kysymys kuuluu: miten yritykset voivat varautua seuraavaan?

Yritysten näkökulmasta avainsana on resilienssi – kyky selviytyä, sopeutua ja vahvistua vaikeiden tilanteiden jälkeen. Resilientti yritys ei ole haavoittumaton, mutta se on joustava, oppimiskykyinen ja kykenee kääntämään kriisit kilpailueduksi.

Tekninen kauppa rakentaa resilienssiä monella tasolla:

• Toimitusketjujen turvaaminen: varaosat ja komponentit liikkuvat myös kriiseissä.
• Huoltovarmuus: ala ylläpitää ja vahvistaa kriittistä infrastruktuuria.
• Osaaminen ja palvelut: asiantuntijat löytävät ratkaisuja, jos normaali arki järkkyy.

Teknisen kaupan merkitys korostuu juuri silloin, kun olosuhteet vaikeutuvat. Alalla huolehditaan, että kriittiset raaka-aineet, koneet, laitteet, varaosat ja tarvikkeet liikkuvat ajallaan. Ilman tätä selkärankaa moni teollisuudenala, energiantuotanto tai kunnallistekniikka pysähtyisi.

Puolustusteollisuuden nopea kasvu tekee teknisestä kaupasta entistä tärkeämmän – se varmistaa materiaalien, komponenttien ja osaamisen saatavuuden, jotta kotimainen ja eurooppalainen teollisuus voi skaalata tuotantoaan.

Resilienssin rakentamisen tehokkaita työkaluja ovat skenaariot. Ne eivät ennusta tulevaisuutta, vaan auttavat yrityksiä hahmottamaan erilaisia kehityskulkuja, syy-seuraussuhteita ja strategisia vaihtoehtoja.

Teknisen Kaupan Liitto toteutti alkuvuodesta skenaarioprojektin yhdessä jäsenyritysten kanssa. Työn tuloksena muodostettiin kolme vaihtoehtoista tulevaisuuskuvaa 2030-luvun alkuun saakka. Ne tarjoavat yrityksille välineitä testata omaa strategiaansa ja tunnistaa uusia mahdollisuuksia epävarmassa toimintaympäristössä.

Skenaariotyössä jäsenyritysten osallistuminen oli avainasemassa. Yhteiset työpajat ja toimialakohtaiset keskustelut tekivät tulevaisuuden vaihtoehdoista konkreettisia ja auttoivat tunnistamaan alan erityisiä haasteita ja mahdollisuuksia.

Tämä osoittaa, että resilienssi syntyy yhteistyöstä – yritysten, asiakkaiden ja viranomaisten verkostosta, joka kestää myös yllättävissä tilanteissa.

Resilienssi on ennen kaikkea kykyä toimia yhdessä. Teknisen kaupan yritykset, asiakkaat ja viranomaiset rakentavat verkoston, joka kantaa yli myös yllättävien tilanteiden. Tämä työ ei pääty koskaan, mutta juuri siksi se on arvokkainta, mitä voimme tehdä.

Tekninen kauppa on suomalaisen elinkeinoelämän huoltovarmuuden ja kestävän kasvun tukiranka. Yhdessä rakennamme alasta entistä resilientimmän selkärangan suomalaiselle yhteiskunnalle – silloinkin, kun mustat joutsenet ilmestyvät horisonttiin.

Markku Uitto

Tämä kirjoitus on osa TEKtalk-blogisarjaa, joka pureskelee teknisen kaupan ajankohtaisia tapahtumia ja ilmiöitä. Tarjoamme syvällisiä pohdintoja ajankohtaisista aiheista, avaamme markkinanäkymiä ja tarkastelemme, miten maailmanlaajuiset ilmiöt ja trendit vaikuttavat tekniseen kauppaan Suomessa. Seuraamalla LinkedInissä hashtagia #TEKtalk bongaat kirjoituksemme tuoreeltaan.